kansikuva

rakennekuva

estekuva

estekuva

Hevosen kuvat © VRL-05265

holst-ori | VIP MVA Fn, KTK-II

Quentin Quire

virallinen nimi Quentin Quire rotu, sukupuoli holstein, ori
syntymäaika, ikä 16.04.2012, 9v väri ja merkit punarautias
säkäkorkeus 171 cm omistaja VRL-05265
rekisterinumero VH19-044-0045 | PKK3170 kasvattaja Gestüet Schönenhof, GER (evm)
koulutus 150 cm painotuslaji esteratsastus

KTK-II 10/2019 (74%)
Finest 10/2019
VIP MVA 1/2020

Hevosen tausta

Quentin Quiren kasvattaja miljonääri Jaan Schönenhof tunnetaan paitsi saksalaisten juorulehtien palstoilta, myös laadukkaista estehevosistaan. Nyt sinulla onkin ainutlaatuinen mahdollisuus saada Jaan Schönenhofin kasvattama upea ori Suomeen - näitä helmiä ei usein myyntiin tule! Quentin Quire on isoliikkeinen, lihaksikas ja tasapainoinen ori, joka on valmis suoraan esteradoille. Saksassa nuorten luokissa erinomaisesti menestynyt ori on luonteeltaan järkevä ja harkitsevainen, ehkä ajoittain jopa hieman epäluuloinen uusia asioita kohtaan. - Maahantuoja Sylvi

Niinhän siinä taas kävi, ettei Suomen katajainen kansa päässyt nauttimaan tästä(kään) huippuorista, sillä rakkaasta naapurimaasta liukui myyntineuvotteluihin upporikas ja tolkuttoman päättäväinen taho. Quentin Quire päätyi Ruotsiin Falkencreutzien ökytalliin, ja siellä sillä hemmoteltiin kilpapiirien kukkopoika Alexander Rosengårdia. Sen verran ori siis sai suomalaisia tiimiinsä; äidinkielestään ja työpaikastaan huolimatta Alexanderin juuret ovat uusimaalaisessa kallioperässä. Alexanderille hevonen oli tervetullut lahjus hankalalta esimieheltä, jolla oli aiemmin ollut tapana antaa uusimmalle palkkaratsastajalleen vain pahimmat viripäät tai muutoin työläät ratsut. Eipä kilparatsastaja niitä pelännyt, mutta olipa ihan eri toista lähteä kisaradoille hevosella, joka ei jatkuvasti hangoitellut jokaista apua vastaan tai säikähdellyt joka ainutta kukkapuskaa.

Luonnekuvaus

Elegantti, hienopiirteinen Quentin Quire on ilo silmälle missä tahansa tilanteessa. Vaikka sitä talutettaisiin piehtaroinnin jälkeen hiekkatarhasta talliin, sen notkea askellus ja koreana kaartuva kaula kertoo, että pölykerroksen alla on ehta huippuhevonen. Quentin on hyväkäytöksinen hevonen, jota on miellyttävä käsitellä. Vaikka se esteradoilla onkin nopeasti syttyvä ja täyteen vauhtiin tuossa tuokiossa leiskahtava reaktiivinen kilpahevonen, tallissa sitä voisi kuvailla jopa tyyneksi tyypiksi. Usein se seurailee karsinansa tai tarhansa ohi kulkevia ihmisiä ystävällisen ja tarkkaavaisen oloisena, eikä ystävällisyyden vaikutelma ropise pois lähietäisyydelle päästessäkään.

Kilparatsastaja Alexander Rosengård uskoo, että Quentinin uskominen hänen ratsastettavakseen on palkinto hänen työnantajaltaan Karla Falkencreutzilta, joka rautiaan orin luonnollisesti omistaa. Quentinissa on jotakin sellaista, mikä saa Alexanderin näyttämään vähän vähemmän kopealta kuin yleensä: punahohtoinen kilparatsu sytyttää nimittäin ratsastajassaan voitontahdon, rakkauden lajiin ja kenties jopa aimo rahtusen arvostusta hienoa eläintä kohtaan. Eikä suotta, sillä Quentin on laadukas ja palkitseva ratsu, joka vaikuttaa todella haluavan tehdä yhteistyötä ratsastajan kanssa. Se kuuntelee herkkänä pienimpiäkin apuja ja painopisteen muutoksia, eikä se niskoittele koskaan kevyin perustein. Jos Quentin käyttäytyy ratsastaessa hetkenkään haluttomasti tai arvaamattomasti, sen uskotaan olevan välittömästi jostakin jäykkä tai kipeä, sillä tavallisesti se on hyvin sopuisa, notkea ja eteneväinen.

Esteradalla ori pääsee elementtiinsä. Se menee mielellään kovaa, mutta on pääsääntöisesti energisyydestään huolimatta kuulolla ja pienin avuin ratsastettavissa. Joskus tuntuu, että ori menee yli mistä vain esteestä, kunhan sille vain pikkiriikkisellä eleellä ilmaisee, että tuota kohti ja yli. Quentinissa on kuitenkin myös varovaisia piirteitä, ja on sen nähty kieltävänkin, mikäli esteen lähestymisessä on tapahtunut jotakin, mikä on saanut orin epävarmaksi. Jos ori pääsee ylivirittymään ja jännittyy oikein kovasti, se saattaa vaatia kunnollisen tilanteen nollaamisen tasaantuakseen taas ja käydäkseen jälleen omaksi skarpiksi ja jämptiksi itsekseen. Miellyttämisenhaluisen hevosen kustannuksella ei voi määräänsä useammin edellyttää siltä työskentelyä kapasiteetin äärirajoilla silloin, kun sen itsevarmuus on kokenut kolhun, ja vähitellen kunnianhimon ohjailema Alexanderkin on oppinut malttamaan mieltään niissä tilanteissa.

Sukutaulu

i. Quirinius evm
holst 172cm tprt
ii. Quicksilver evm
holst 169cm rnkm
iii. Quasar evm
holst 167cm rnkm
iie. Harlene evm
holst 170cm mrn
ie. Daliablomme evm
holst 168cm vrt
iei. Damascos xx evm
xx 169cm trt
iee. Dahlia Star evm
holst 165cm vprt
e. Aeira evm
holst 170cm rtkm
ei. Amortento evm
holst 171cm prt
eii. Abelo evm
holst 170cm tprt
eie. Cassini Crown evm
holst 173cm prt
ee. Kiera evm
holst 167cm vrnkm
eei. Konstantino evm
holst 169cm trn
eee. Fierce evm
holst 167cm rnkm

Jälkeläiset

2018 fwb-o. Rosengårds Beau emästä Rosengårds Belisa. Omistaja Katriina Kultavirta (VRL-08682)
2020 holst-t. Scaon Arabia emästä Arabian Nights. Omistaja Scaon Sporthorses (VRL-07415)
2021 holst-o. Quintiliano emästä Carolin d'Angoulins. Omistaja Villa Castor / Pauliina Sajasalo (VRL-11290).
2021 fwb-o. Kastanjan Qassini emästä Toshka. Omistaja Kastanjeholm (VRL-08179)
2022 syntyvä fwb-tamma Rosa Setigera, om. Storywoods (VRL-10337)
2022 syntyvä fwb-varsa tammasta Rosengårds Kamila

Kilpailukalenteri

ERJ Jaoksettomat estekilpailut
Kilpailee porrastetuissa. Ajantasainen statistiikka.
27.10.2019: 27 starttia, joista 10 voittoa.
Vaikeustasolla 4.

10.06.2019 Nemora Estate - 120cm - 2/10
10.06.2019 Nemora Estate - 130cm - 3/10
18.06.2019 Adina - 130cm - 2/11
26.07.2019 Auburn Estate: PJ19 - 140cm tuotosluokka - 2/37 0/0vp (tuotos)
27.07.2019 Auburn Estate: PJ19 - 120cm arvoluokka - 14/52 4vp
25.07.2020 Mandelbacke: PJ20 - 140cm tuotosluokka - 5/31 0-0vp (tuotos)
26.07.2020 Mandelbacke: PJ20 - 140cm arvoluokka - 16/58 4vp
30.07.2021 Auburn Estate: PJ21 - 150cm tuotosluokka - 2/24 0-0vp (tuotos)
31.07.2021 Auburn Estate: PJ21 - 150cm arvoluokka - 42/75 8vp

26.-28.12.2020 VRSM2020 Seniorimestaruus 140-145cm 1/6
PKK:n alaiset näyttelyt
04.08.2019 Zen: Hobbyorit ja -ruunat, tuom. Elisa: LKV. BIS-kehä, tuom. Elisa: BIS2, KTK-sert
11.08.2019 DS Valmennustalli: Oriit ja ruunat, tuom. Jutta: EO-sert
15.09.2019 Järnby: Puoliverioriit, tuom. Anne: EO-sert
12.12.2019 Järnby: Puoliverioriit, tuom. Anne: LKV. BIS-kehä, tuom. Sage: BIS2, KTK-sert
VIP MVA Fn

Erityismaininnat ja sanalliset lausunnot
04.08.2019 Zen, tuom. Elisa: EM värityksestä
Kantakirjaus
PKK:n 92. kantakirjaustilaisuus
>> Kutsu
Tuomareina aksu, Anne & Elisa

Pisteet: 20 + 18 + 18 = 74,7% KTK-II
- Ryhdikäs ori erinomaisin leimoin. Tasapainoinen runko, tiivis ja lihaksikas. Kauniisti kaareutuva ja hyvinmuodostunut kaula. Pään luusto todella hienostunut ja lisäksi hevoselle on veikeä ilme. Edestä seisoo varpaillaan, takaa vankemmin. Toteutus varma ja silmäämiellyttävä. Terhakka esteori!

Päiväkirjamerkinnät

Lue Quentinin kuulumisia sillä kilpailevan Alexander Rosengårdin blogissa tunnisteella #quentinquire.

Kilpailutuotokset

Power Jump 2019: Karsintaluokka, 140cm.
Ratsastaja Alexander Rosengård.
Sijoitus 2/37.

Tuotos:
Siskon kasvot. Minä en päässyt niiltä karkuun, sillä Josefinasta oli tehty Kallan sankari ja kansikuvakasvo näytettäväksi muulle hevosmaailmalle. Se oli oikeastaan sangen hupaisaa, sillä pieni sisareni, Josefina, Jusu, Fifi – niin, pikku-Fifi oli niin arkinen ja arka ja varovainen ja kaikkea muuta kuin supertähti. Siinä hän kuitenkin koreili, printattuna kilpailun käsiohjelmaan. Leyhyttelin ohjelmalla synkkäilmeisiä kasvojani, kun en sille parempaakaan käyttöä keksinyt. Minä en tietysti ollut tippaakaan kateellinen, mutta saakeli soikoon, voittaa minä tahdoin. Koko kilpailun, tietysti, mutta ennen kaikkea Fifin, jotta maailma palaisi takaisin järjestykseen ja minä olisin jälleen perheen ykkösnyrkki kilpakentillä. Niin toin Kallaan kolme koreaa, huippuunsa viritettyä kilpaoriani, joista mikä tahansa saattaisi räjäyttää pankin.

Siskon kasvot. Ajattelin niitä, kun valmistelin Quentinia koitokseen. Olisi naurettavaa, jos Josefina onnistuisi voittamaan tämän kokoluokan kilpailut toistamiseen. Josefina ei ollut sisukas eikä ainakaan voimakas, ja ennen kaikkea muuta hän ei ollut ammattilainen. Ei edes kovin kunnianhimoinen harrastelija. Jos jotakin, sisar oli velvollisuudentuntoinen. Hän kilpaili, koska hänen oli pakko; minä kilpailin, koska minä halusin. Janosin menestystä, kehitystä, itseni ylittämistä. Quentin tuntui yhtä terävältä kuin minun voitontahtoni, kun johdatin sen verryttelyhyppyyn toisensa jälkeen. Se irtosi maasta sähäkästi ja silloin minä viimeistään tiesin sen olevan valmis, kun liu'utin käsiäni sen hypyn mukana kaartuvan ja venyvän kaulan ylälinjaa pitkin ja tunsin ohjien päässä kevyen aavistuksen menohaluisesta hevosesta.

Siskon kasvot. Näin ne lähestulkoon viimeisinä ihmismeren keskellä, ennen kuin suljin laajalle nurmikentälle siirtyessäni muun maailman pois mielestäni. Sallin häivähdyksen sisaresta jäädä takaraivoon: sen pienen, parempaan suoritukseen kannustavan tarpeen nujertaa Fifi. Ehkä, ehkä siihen sekoittui pikkiriikkinen (ja kaikessa perusteettomuudessaan järjetön!) ripaus kateutta, mutta sitä minä en myöntäisi kuuna päivänä kenellekään. Sapettaisi liikaa.

Quentinin olisi parasta olla tänään... sisukas, tarkka, taitava, niin, ja mitä noita nyt oli.

Tuomareiden palaute:
"Pidin tästä kovasti. Teksti on nerokkaasti punottu siskon kasvojen ympärille, ja rivien välistä paljastuu paitsi siskon niin myös veljen luonne sekä sisarusten välinen suhde. Hevosen kuvaus hullaannuttavan erilaista!"

"Erittäin hyvä tekstin rakenne ja tyylitellyt kappaleenaloitukset. Taitavaa kirjoittamista - hahmon sisäinen maailma on hienosti yhdistetty käsillä olevaan tilanteeseen."

"Sujuvaa, selkeää ja ennen kaikkea viihdyttävää kerrontaa."

"Sisarusten keskeisen kilpailun kuvaus tuntui todella aidolta - tuotos sai lukijan asettumaan Alexanderin asemaan todella hienosti."


 

Power Jump 2019: Karsintaluokka, 140cm.
Ratsastaja Alexander Rosengård.
Sijoitus 5/31.

Tuotos:



 

VRSM2020: Esteratsastuksen seniorimestaruus, 140-145cm
Ratsastaja Alexander Rosengård.
Kilpailukutsu
Tuotos rankingia varten:
Alexanderia hymyilyttää. Pitkästä aikaa asiat ovat kuten asioiden kuuluu: hän on tehnyt paluun huipputasolle vaikeiden vuosien jälkeen. Hänellä on jälleen tukevat jalansijat tallissa, josta käsin on mahdollista tavoitella kuuta taivaalta ja enemmänkin. Karla Falkencreutz on Alexanderin unelmien työnantaja. Karlan tuella ja ennen kaikkea varoilla mikä tahansa on mahdollista.

Ilman Karlaa ei olisi Quentin Quirea, hevosta, jolla nousta vaivattomasti esteratsastuksen tikapuita tasolta toiselle. Alexanderin omat hevoset ovat hyviä, mutta nuoria ja keskeneräisiä, siinä missä Quentin on taitava ja ennen kaikkea kokenut kahdeksanvuotias. Sen kanssa hän on jo ottanut osaa arvokilpailuihin ja tekee niin jatkossakin, sillä muu olisi hevosen laadun huitaisemista roskakoriin. Quentinin kaltaiset hevoset on tehty esiteltäviksi, kehitettäviksi ja haastettaviksi.

Ja juuri niin Alexander aikoo tehdä. Quentinin loppuvuoden kilpailukalenteri kertoo, mikä Alexander on miehiään: kilparatsastaja, jolla on tulenpalava halu kilpailla lajinsa huipulla. Kun hänellä vihdoin on kylliksi tasokas ja koitokseen valmis ratsu allaan, olisi hänen luontonsa vastaista olla raivaamatta kalenteristaan tilaa mestaruusmittelöille.

Joulukuussa Alexander jättää Ruotsin taakseen ja palaa synnyinmaan syleilyyn. Quentin Quire on valmis koitokseen, ja niin on sen ratsastajakin. On myönnettävä: ehkä Alexander ei aiemmin olisi ollut. Viimeisimpien vuosien menestys ja nousukiito kilpauralla ei ole pelkästään varakkaan työnantajan ja tämän ostamien hevosten ansiota.

Alexander on aikuistunut, eikä hänen enää tarvitse nakata perään puolitotista "mitä se sitten tarkoittaakaan" -sutkausta saati kohautella olkiaan.

Kauan siinä kestikin. 26-vuotiaana Alexander Rosengård on viimein kiemurrellut eroon huikentelevaisista ja teinimäisistä kuvitelmistaan: siitä ajatuksesta, että hänellä on synnyinoikeus menestyä. Karla Falkencreutz on pakottanut hänet työskentelemään jokaisen saavutetun edun eteen, ja Quentin Quire on yksi suurimmista. Aikaisemman ykkösratsunsa Grosvenor de Cheneyn livettyä Karlan päätöksellä Rosengårdein kukkopojan käsistä kokeneemman kollega Markus Asplundin ratsastettavaksi Alexander on oppinut, ettei hyviä hevosia ja tasokkaita kilpailuita tule ottaa itsestäänselvyytenä.

Se kiemurtelee taas tiiviimmin kylkiluiden väliin: halu menestyä. Kilpailukalenteri kertoo, että näytön paikka lähestyy. Kuinka kovasti Alexander tahtookin palata työpaikalleen Stall Falkencreutziin suomenmestaruus kisahousujensa takataskussa. Vain aika ja kilpailusuoritukset kertovat, onko hänessä kaikki mitä siihen vaaditaan. Quentin Quiressa varmasti on. Sitä Alexander ei epäile hetkeäkään.


 

VRSM2020: Esteratsastuksen seniorimestaruus, 140-145cm
Ratsastaja Alexander Rosengård.
Kilpailukutsu
Tuotos rankingia varten:
Alexander ratsastaa parhaiten silloin, kun hänellä on tavoitteita saavutettavanaan. Treenit Quentin Quiren kanssa ovat tarkkaan harkittuja, tehokkaita ja sangen usein rouva Falkencreutzin itsensä valvomia. Työnantajan tiivis läsnäolo tallin tiluksilla saa Alexanderin ahkeroimaan kahta kovemmin. Olisi jo korkea aika Karlankin uskoa, etät Alexander todella ansaitsee ratsastettavakseen hevosia, jotka riittäisivät jopa viiden tähden Grand Prix -tasolle. Quentinista on kovaa vauhtia kehittymässä sellainen, eikä sen ratsastaja enää ties monettako kertaa urallaan kestäisi samaa tilannetta kuin Grosvenor de Cheneyn kanssa: tehdä nyt hevonen valmiiksi suuriin luokkiin ja katsoa vierestä, kun sen kanssa niihin osallistuukin joku muu.

Suomenmestaruuskilpailuita ei käydä maksimikorkeudella, mutta tokkopa luokka silti on helppo. Alexander käyttää paljon aikaa eteen tulevien ratojen teknisyyden pohtimiseen. Millaisia haasteita ratamestari voi asettaa mestaruudesta kamppaileville ratsukoille? Sellaisilta kuuluukin vaatia osaamista. Ehkä vähän rohkeuttakin.

Riskinottokyky on aina ollut hänen vahvuutensa. Siksi häntä eivät hirvitä tehtävät, joissa saattaa joutua valitsemaan turvallisen ja hankalan mutta onnistuessaan palkitsevan ratkaisun väliltä. Voittaakseen täytyy sekä ratsastajan että hevosen kyetä venymään tukalissa paikoissa.

Quentin ei juurikaan arkaile, kun Alexander harjoittelee sen kanssa hankalia lähestymisiä. Pikkuruiset kaarteet, vinot hypyt, pitkällä suoralla sitäkin pidemmästä laukasta esteelle lähestyminen... Alexander kysyy hevoselta ja hevonen vastaa olevansa valmis. Haaveet lähtevät elämään omaa elämäänsä: jospa tämä kausi huipentuu suomenmestaruuteen ja ensi kaudella hypätään viimein Grand Prix'tä.


 

VRSM2020: Esteratsastuksen seniorimestaruus, 140-145cm
Ratsastaja Alexander Rosengård.
Kilpailukutsu
Tuotos tulosten valmistuttua:

 


 

Power Jump 2021: Prix de ERJ, 150 cm.
Ratsastaja Alexander Rosengård.
Sijoitus 2/24.

Tuotos:

Hetki ennen H-hetkeä

Suussa maistuvat Sahara ja suomalainen selluloosa. On mahdotonta nousta sängystä, kun keuhkot tuntuvat metallisen kylmiltä ja liikkumattomilta tavattoman raskaiden kylkiluiden suojissa. Ryske ovella ei lakkaa. Alexander tahtoisi sulkea silmänsä ja lakata tuntemasta mitään, mutta tuijottaa suurin silmin kattoa ja tuntee kokonaisen elämän edestä asioita, jotka eivät kysele lupaa asettuessaan lamaannuttavaksi verhoksi hänen ympärilleen. Sormet nytkähtävät; ne puristavat lakanaa, jonka viileys on muisto vain.

"Aksu, nyt ylös sieltä! Power Jump -päivä ja äijä vaan koisii!!" Aliisa Huru on äitynyt kirkumaan, ja jos ääni kantautuukin vaimeana Alexanderin korviin, varmaa on, että hevosenhoitajan ääni kaikuu käytävällä, jolla hän seisoo vaihdellen vilkkaasti painoa jalalta toiselle. Sokkain (kaukaisena, mutta kuitenkin) serkkuna Alexander Rosengård on tietenkin kutsuttu kartanon vieraaksi, ja siinä missä mies itse solahtaa kartanomiljööseen ja konventionaalisiin tapoihin syntyperäisellä luontevuudella, hänen hevosenhoitajansa ei voisi vähempää piitata soveliaasta käyttäytymisestä.

Alexander urahtaa ja nousee jäykästi ylös. Silmissä väikkyy. Kylmyys rintakehässä on vähällä pysäyttää hänet. Aliisa jatkaa vaativaa paukutustaan, hakkaa varmasti ovea molemmilla nyrkeillään, ja ellei hän nyt avaa hevosenhoitajalleen ovea, on piru irti merrastaan. Aliisa varmasti loukkaantuu ja jättää Alexanderin pärjäilemään yksin Quentinin kanssa. Juuri nyt mies ei todellakaan pärjäisi yksin edes kokeneen kilpaorinsa kanssa – ei minkään hevosen tai edes ilman hevosta.

"– ei tässä ole koko päivää... no hitto vihdoinkin! Mä jo ajattelin murtaa oven! Tai soittaa poliisit!" Aliisa papattaa pelmahtaessaan sisään hienostuneeseen huoneeseen. "Ja sitten mun mielessä kävi myös, että mähän saatankin tehdä tässä itsestäni naurettavan, jos sä oletkin jo mennyt talleille lämmittelemään Quentinia mitään sanomatta ja mä täällä hakkaan sun ovea niin kuin odottaisin löytäväni sisältä elvytystilanteen."

Alexander ei vastaa. Aliisan energia tuntuu villisti pyörteilevältä trombilta vapautuessaan huoneeseen. Siltä se tuntuu lähes aina, ja mies on oppinut kaipaamaan sitä; nojautumaan hevosenhoitajansa horjumattomaan pirteyteen, rohkeuteen ja päättäväisyyteen.

"Herran tähden minkä näkönen sä oot!" Aliisa puuskahtaa yhtäkkiä ja siristää silmiään tarkastellessaan työnantajansa kelmeitä kasvoja ja niiden häkkiin ahdettua eläintä muistuttavaa ilmettä.

Alexander hengittää. Sisään. Ulos. Mekaanisesti. Kohta helpottaa. Aliisa on täällä. Aliisa ei anna aikaa murhehtia.

Aliisa ei myöskään holhoa häntä, vaan antaa tulla täyslaidallisen.

"Minkä takia sä vitun tollo olet mennyt ryyppäämään itsesi tuohon kuntoon päivää ennen Power Jumpia? Sun pomosi kuohii sut! Muistatko, Karla Falkencreutz, pitkä ja kivikasvoinen nainen, jonka nimiin ja hevosella sä ratsastat ja joka tahtoo tuloksia ja joka maksaa sulle —"
"Aliisa", Alexander sanoo niin hiljaa, että muhkeahiuksisen hevosenhoitajan puhetulva katkeaa. Paksuja hiuksia siirretään pois korvan edestä, ihan kuin Aliisa ei muuten kuulisi pomonsa ääntä.
"Mitä?"
"Mä en oo juonu mitään."
"Mitä sä sitten olet vetänyt?"

Keskusteluun syntyy tauko. Miehen katse on tyhjä ja välttelevä. Naisen hartiat kiristyvät ja kohoavat, kun hän odottaa vastausta kysymykseensä. Hemmetin Alexander, ajattelee Aliisa, sen on saatava pakkansa kasaan, sillä Alexanderin työllisyystilanteesta riippuu nykyään myös hänen oma elantonsa. Suostuessaan muuttamaan tästä samaisesta kaupungista, vakituisesta työstä ja vähän vähemmän vakituisista ihmissuhteista Alexanderin mukaan kiertolaiselämää viettämään Aliisa etsi seikkailua, mutta ei enää varsinaisesti vaarantuntua. Ne ajat ovat jo takana.

"Kakista ulos!" Aliisa Huru vaatii painokkaasti.
Alexander joutuu työntämään vastauksen suustaan:
"Paniikki."
"Mitä?"
"Ahdistaa. Paniikki."
"Sulla vai? Mitä, miten ihmeessä?"
"Mun on pakko sijoittua!" Alexander ärähtää, eikä Aliisa ymmärrä. "Nää on mun kolmannet Power Jumpit. Pakko pärjätä."
"Olishan se kiva bonus ja Karla olisi tyytyväinen", Aliisa aloittaa, "mutta sitä mä en ymmärrä, miksi se on sulle nyt niin iso juttu."
"On se iso juttu."
"Niin mutta miksi? Olethan sä ennenkin möhlinyt kisoissa ja kohauttanut vaan olkias ja jatkanut eteenpäin. Aina tulee uusia kisoja, muistatko? Niin sä itse aina sanot", muhkeatukkainen hevosenhoitaja sanoo napakasti.
"Mutta helvetistäkö minä tiedän, tuleeko uusia kisoja!" Alexander poikkeaa käyttäytymismalleistaan ja lähestulkoon huutaa. "Ihan niin kuin sä sanoit — minä ratsastan toisen ihmisen nimiin ja toisen ihmisen lompakon turvin! Quentin on Karlan hevonen, ja Karla pistää hemmetin paljon toiveita näihin kilpailuihin, koska meidän Power Jump -historia on mitä on. Tänä vuonna meidän on pakko tarjoilla yhden sijasta kaksi huippusuoritusta — enää ei riitä, että kutsuvierasluokka menee hyvin. Nyt meidän täytyy vihdoin näyttää kykymme myös arvoluokassa, Karla sanoi niin itse."

Alexander hengittää kiivaasti ja hänen silmissään palaa.

"Ja nyt taso on kovempi, Quentin ei enää ole nuori hevonen ja me ei olla mikään tuore, yllättävä ratsukko. Tänä vuonna kaiken on mentävä ihan nappiin tai ensi vuotta ei välttämättä tule. Käy niin kuin Grosvenorin kanssa. Markus on kärkkynyt Quentiniakin jo pitkään, ja hei, can't blame him. Mä en ole koskaan ratsastanut niin hyvällä hevosella kuin Quentin. Totta kai Markus ottaisi Quentininkin koska tahansa ratsuremmiinsä, ja jos mä taas möhlin arvoluokan, niin siinä käy!"

Aliisa katselee Alexanderia niin kuin näkisi hänet ensimmäistä kertaa. Ja tavallaan niin onkin, sillä tällaisena hän ei ole Rosengårdien kukkopoikaa kuunaan tavannut. Eihän Alexander hermoile koskaan; mies on liian etuoikeutettu sellaiseen ja luottaa aina laiskanpulskeasti siihen, että kävi miten kävi, hän putoaa aina jaloilleen tai vähintäänkin nostaa itsensä takaisin sukunsa, suhteidensa ja rahojensa turvin. Mies on aina ajatellut ansaitsevansa kaiken. Tuntuu vieraalta ajatella, että Alexander Rosengård pitää Quentin Quirea liian hyvänä hevosena itselleen, sillä koskaan ennen ei liian hyvää ole ollut olemassakaan.

"Ei", Aliisa katkaisee miehen tunteidenpurkausta seuranneen hiljaisuuden. "Mä en nyt suostu uskomaan, että sä olet näin romuna. Sä et ole se ihminen, joka sortuu menestyspaineiden alla. Et tänään etkä koskaan. Se Alexander, jonka mä tunnen, elää voitontahdolleen. Olkoon Power Jumpit tai Perähikiän puskaratsastajien pulkkaratsastuskilpailut, sähän astelet areenalle viileänä ja valmiina voittamaan."

Sitten nainen katsoo Alexanderia silmiä siristäen.

"Ja tiedätkö mitä? Mä en usko, että sun kisahermoja rassaa Karlan odotukset. Ite sä itsellesi paineita laitat. Menisit vaan sen sijaan nauttimaan kisatunnelmasta nätissä kartanomiljöössä ja siitä, että Quentin on paras hevonen, jolla sä oot koskaan kilpaillut. Syteen tai saveen!"

Alexanderin suupieli nytkähtää hieman. Taattua Aliisaa! Vaikka homssunluontoinen ystävätär ei olekaan perinteinen jokaisesta yksityiskohdasta säntillisesti huolehtiva superhevosenhoitaja, hän on taas kerran muistuttanut siitä, miksi Alexander halusi naisen tiimiinsä. Aliisa Huru pitää huolta suurista linjoista ja sitäkin suuremmasta egosta, joka valloilleen päästessään olisi tuon tuostakin vähällä syöstä Alexanderin itsekeskeiseen epätoivoon.

"No joo", kilparatsastaja sanoo lopulta. "Vaikka mä en kyllä pidä savesta."
"Ei sitä syttäkään kai kannata tavoitella, vaikka mulla ei ole kyllä aavistustakaan, mikä se oikein on", Aliisa myöntää.
Alexander naurahtaa kuivasti.
"Oletko sä nyt valmis kohtaamaan kilpailupäivän?" Aliisa kysyy.
"Ehkä vähän enemmän kuin aikaisemmin", Alexander sanoo, vaikka tunteekin hampaiden puristuvan toisiaan vasten, kun mielenperukoilla välähtää kirkas ymmärrys siitä, kuinka kovasti hän tahtoo vihdoin voittaa.
"Hyvä. Mennään sitten. Mutta laita nyt herran tähden vaatteita yllesi ennen sitä", Aliisa Huru komentaa, ja vasta silloin kumpikin tiedostaa, että toinen heistä toden totta on likipitäen alaston. Alexanderilla ei koskaan ole ollut toista yhtä platonista ystävyyssuhdetta, ja äkisti hän on loputtoman kiitollinen hevosenhoitajavalinnastaan, vaikkei osaakaan koskaan ilmaista Aliisalle, kuinka paljon arvostaa tämän kykyä kohdata hänet vain ihan tavallisena Alexander Rosengårdina.

Saatuaan ylleen valkoiset ratsastushousut, kiiltävät saappaat ja uutuuttaan hohtavan kisapaidan mies katsoo itseään peilistä ja näkee pätevän, ammattimaisen kilparatsastajan. Jos ei täriseviä käsiä oteta lukuun, hän on juuri se uskottava ammattilainen, jollaiseksi on itsensä vuosien myötä rakentanut. Se tunne vahvistuu, kun Alexander kaksikymmentä minuuttia myöhemmin katselee Quentin Quiren hienopiirteistä päätä, koreana kaartuvaa kaulaa ja linjakkaita jalkoja. Aliisa on lähdössä kävelyttämään oria ratsastuspuistoon, ja vaikka hevonen vireä ja valpas, edes suurkilpailumiljöön määrätietoinen kuhina ei saa sitä hermoilemaan.

Ellei Alexander luotakaan täysin itseensä, hevoseensa hän uskoo senkin edestä, hän muistaa – ja antaa paniikinrippeiden liueta. Tässä taistossa hän ei pidä rintamaa pystyssä yksinään. Hänellä on tukenaan Karlan rahat, Aliisan käytännönläheinen optimismi ja Quentin Quiren loputon laatu ja lahjakkuus, ja ellei niillä aseilla pärjätä, niin sitten ei millään. Syvän hengityksen myötä Alexander ymmärtää olevansa valmis jälleen yhteen Power Jump -koitokseen.

Tuomarikommentit
TULOS: 0-0 VIRHEPISTETTÄ
⭐⭐⭐⭐⭐ tarinallisuus, omaperäisyys, nokkeluus
⭐⭐⭐⭐⭐ luonteva, mieleenpainuva
⭐⭐⭐ dialogi

Huh, mikä aamu! Tunteita nostattava tarina, jossa todella hyvää dialogia!
Hieno ja mieleenpainuva, taitavasti ja huolellisesti kirjoitettu teksti! Tilanne on omaperäinen ja inhottavan uskottavasti kuvailtu. Hahmojen kemia toimii ja kilpailutunnelma välittyy vahvasti. Koukuttavaa ja kutkuttavaa luettavaa, kauniita sanavalintoja ja nokkeluuksia!
Nyt jos koskaan on hevosenhoitaja todistanut kyllä oman arvonsa. Aliisan oli varmasti aikamoista kohdata tuollainen näky heti aamusta ja vieläpä yhtenä tärkeimmistä kisapäivistä. Joutuu Aksu kiittelemään naista kyllä ihan kunnolla, sillä kun ratsukko viimein kisakentille ilmestyi, oli miehen kasvoille ilmestynyt väriä ja katseesta pystyi selvästi näkemään päättäväisyyttä. Kädet tosin saattoivat edelleen aavistuksen täristä. Sanat olivat siis selvästi menneet perille, ja onneksi niin, koska tämän parivaljakon tulos olikin päivän päätteeksi hyvin korkealla. Tuomareille se ei tietenkään tullut yllätyksenä, Alexanderihan näytti ihan oikealta urakilparatsastajalta hyppiessään tämän upean elegantin rautiaan orinsa kanssa päivän Master -sarjan rataa. Aliisa olisi oikeutettu palkankorotukseen vähemmästäkin.
Todella mielenkiintoinen ja viehättävä tuotos, joka loistaa taidokkaalla dialogilla ja erilaisella, mutta ehdottomasti mieleenpainuvalla tarinamaisella sisällöllään. Erittäin vahvaa suoritusta siis tämänkin vuoden PJ -kisoissa, kuten pystyi jo etukäteen arvuuttelemaan. Sen sijaan että tuotoksessa olisi käsitelty ratsukosta nykyhetkessä kuten suuressa osin tämän vuoden tuotoksista, oli tässä nimenomaisessa tekstissä onnistuttu tuomaan keskiössä oleva kaksikko erittäin hienosti esiin hyvin erilaisella tavalla. Ja se todella myös toimi. Paljon plussaa siitä! Täydellisesti tehtävänantoa vastaavan tekstin lisäksi tähän oli saatu mukaan myös juonta, mikä lisäsi ehdottomasti lukukokemusta ja jätti tuomarille kaipuun lukea lisää tämän kaksikon seikkailuista myös tulevaisuudessa. Onnittelut tuntuu olevan myös kohdillaan (vaikkei lopullisista tuloksista juuri tällä hetkellä olekaan tietoa).

Virtuaalihevonen » Ulkoasun © Veikkalay 2010, tausta © Evan Eckard / DinPattern, muokkaus & muu materiaali © VRL-05265 » Sivun alkuun