Värikäs jukuripää

Historia

Tyhjän päälle työsuhteensa katkeamisen jälkeen jäänyt esteratsastaja Alexander Rosengård olisi voinut ratsastaa estehevosia kasvattavien vanhempiensa hevosilla ja tekikin niin, mutta pidemmän päälle se ei ollut mielekästä. Uuden työnantajan löytymistä odotellessaan Alexander etsi hevosia itselleen. Budjettisyistä etsintä kohdistui itselaiteltaviin nuoriin.

Snail Snilli oli keskenkasvuinen varsanrimpula, joka ei suoraan pellosta haettuna näyttänyt juuri miltään. Tai näyttihän se: hassulta väripilkahdukselta. Kylläpä olikin hevosesta tullut kirjava. Alexander empi, ei kuitenkaan värin takia, sillä miestä ei totisesti haitannut pistää yleisön silmään hevosineen. Lopulta puhkikatseltu ja kelailtu irtohypytysvideo kaksivuotiaasta varsasta ratkaisi asian. Alexander osti tammavarsan kohtuuhintaan toimintansa lopettavalta tallilta. Voisihan sen myydä, jos se osoittautuisi pettymykseksi.

Hah, mutta Alexanderhan kiintyi kirjavaan takkupesäkkeeseen. Ihan sama kuinka monta kertaa hänen on kuultu sanovan: "Naski, nyt päädyt pekoniksi!" Hevonen on ja pysyy.

Luonnekuvaus

Siis onhan Naski tosi herttainen ja kiltti. Sillä on kaunis ilme vaaleissa herasilmissään, joita kehystävät pitkät hevosenripset. Naski ei koskaan pistä ranttaliksi sillä tavalla, että se hyppisi, pomppisi ja huutaisi, eikä se luimistele, mutta voi jumanperkule, kun se on itsepäinen. Oikea mullikka! Se kun junttaa kavionpohjansa maahan, niin siinä on ja pysyy ja seistä törröttää ihan niin kauan kuin itse haluaa. Juuri sellainen vähän jumitteleva kaveri Naski on, ja vaikka siitä on hupia silminnäkijöille, Alexanderia tamman luonteenlaatu jopa vähän hermostuttaa. Mitäs jos se päättääkin, ettei se kerta kaikkiaan halua olla estehevonen? Sitten seistään kilparadan porteilla ja mietitään, että olisikohan kuitenkin pitänyt myydä hevonen ennen kuin yritti epäonnistuneesti takoa sille kilpailutuloksia.

Eikä se ole ihan perusteetonta pohdintaa. Naskilla on joskus hyviä päiviä ja sitten sillä on niitä toisenlaisia päiviä. Se ei ole erityisen innokas ratsu sileällä, mutta melko kuuliainen kuitenkin. Tammaa pitää hieman herätellä ja hoputella, ja jos sen antaa lusmuilla, niin se myös tekee. Esteratsuna se on kuitenkin Alexanderin mielestä hauska, vaikka sitä ei aina miehen ilmeestä arvaisikaan: ratsastajaa huvittaa hevosensa ailahtelevainen luonteenlaatu. Siinä missä Naski joinakin päivinä on varma suorittaja, joka innostuessaan painaa hieman kädelle mutta hyppää yli mistä vain viritelmästä, välillä se jää hitaaksi jalalle, puskee ulkoapuja vasten ja on vaikea saada sytyteltyä ratalaukkaan. Runsas määrä notkistelevaa ja voimistavaa perusjumppaa sekä poikkeuksellisen monipuolinen työskentely ovat omiaan tämän hevosen ratsastettavuuden kehittämiseen ja motivaation ylläpitämiseen, tai siis esiin kaivelemiseen.

Sukuselvitys

selvitys

Jälkeläiset

Varsonut 2020 oriista Plein de Charme E.

Estevalmennus 28.6.2023

Naski hyppää hyvin, huonosti, hyvin. Se on ollut koko kevään teema, ja Alexanderia turhauttaa. Kirjava tamma voisi olla hyvä: se voisi hypätä luotettavasti isojakin ratoja, jos nyt ei ehkä kaikkein näppärimpänä aikaratsuna kuitenkaan. Mutta hevonen ei vaan kerta kaikkiaan puhkea kukkaan. Se ailahtelee, se on itsepäinen, se esittää parhaat suorituksensa silloin kun niillä ei ole väliä. Niin se nytkin tekee upean, skarpin lyhyen radan valmennuksen lopuksi. Sääli, ettei se hypännyt sillä tavalla edellisissä kilpailuissaan.

Kello alkaa tikittää Alexanderin pään sisällä. Mikäli Naski ei tämän kauden aikana ala esittää laatuaan myös kilpailuissa, hän passittaa sen matkoihinsa. Ei kovin kauas, kuitenkaan: Alexander aikoo yhä pitää hevosen omistuksessaan, mutta se saa lähteä hänen vanhempiensa huolehdittavaksi ja tekemään sitä, missä sen vahvuudet ainakin pääsevät esiin. Tammalla on hyvät sukulinjat. Se voi aivan yhtä hyvin olla siitostamma, mikäli kisaradat eivät lähde sujumaan.

Silti juuri valmennuksen viimeinen suoritus saa Alexanderin pitämään toivosta kiinni. Kun kaikki alun kompahduskohdat on korjattu, on hevonen osoittanut, että pystyy kyllä hyppäämään kuin kilpahevonen. Se vain vaatii Alexanderilta paljon kaikkea — keskittymistä, taitoa, kärsivällisyyttä — ja onnekseen mies ei ole lannistuvaa tyyppiä. Hän on valmis hakkaamaan päätään seinään tämän hevosen kanssa vielä yhden kauden ajan. Vain yhden, kuitenkin, niin hän arvelee. Tamma on jo 7-vuotias, ja ellei se kohta osoita kypsymisen merkkejä, sitten saattaa olla, ettei niitä kannata jäädä odottamaan.