Fasu on luimukorvainen luihu hevoseksi. Sillä on kirpakan hapan luonne, minkä lisäksi se on ajoittain hyvinkin tuulten vietävissä: Fasulle suomalainen metsäluonto tuulenpuuskien mukana heilahtelevine oksineen tuntui heti ensimmäisestä päivästä alkaen olevan liikaa. Tallimestari Kersti Kirsipuu ehkä yritti tehdä uudesta tammasta itselleen maastoratsua, kilpailullisia tavoitteita kun ei tälle hevoselle asetettu, mutta epäonnistui surkeasti. Fasusta ei kerta kaikkiaan ollut rohkeaksi ja luotettavaksi maastoilukaveriksi.

Kaikkein miellyttävimmillään tamma on tallin käytävällä ja, kunhan se tottui uuteen ympäristöön, kentällä ja maneesissa. Karsinaa Fasu pitää omana alueenaan, eikä se erityisemmin ilahdu siitä, että sen omaan lukaaliin tunkeudutaan. Se hoidetaan ristikiinnityksessä käytävällä, ja siihen tapaan tamma on tottunut eikä niin ollen pullikoi tai kiukuttele hapanta ilmettä enempää. Rutiinit ja tuttuus ovat muutenkin tälle hevoselle tärkeitä: se viihtyy nahoissaan parhaiten, kun päivärytmi pysyy melko samanlaisena ja käsittelevät ihmiset ovat sille tuttuja. Ehkä sen kiukkuisuus onkin jonkinlaista epävarmuutta.

Ratsuna Fasu on herkkä, melko kuuliainen ja pikemminkin hieman hätäinen kuin hitaasti käynnistyvä. Fasua saakin ratsastaa maltilla ja maltilliseksi, ja jos siinä onnistuu, saa alleen elegantisti liikkuvan, notkean hevosen. Tamma ei ole luonnostaan suurliikkuja, mutta hyvin koulutettuna ja oikein ratsastettuna hevosena sille on kehittynyt voimaa ja vaihteita askellajeihin. Fasulle helppoja tehtäviä ovat erilaiset väistöt, taivutukset ja siksak-linjat, kunhan ratsastajan ulkoavut ovat täsmälliset. Silloin tamma näyttää virtaavan helposti suunnasta toiseen ja olevan mitä pienimmillä avuilla sivullevietävissä, asetettavissa ja taivutettavissa sekä tarpeen vaatiessa suoristettavissa.

Sukuselvitys

Jälkeläiset

KRJ

Kirjoittanut omistaja