© Anne

Perustiedot

Farhill Chantilly
VH26-024-0046 || PKK7059
Walesinvuoristoponi, tamma
Syntynyt 21.8.2025, Yhdysvallat
Säkäkorkeus 115 cm
Voikko
Yleispainoitteinen näyttely- ja harrastusponi
Kasvattanut Farhill Riding Center (Anne VRL-06858)
Omistaa Josefina & Rasmus Rosengård Alsila (VRL-05265 & VRL-11889)
Kotitalli Ruskamäen ratsutalli

Kuvaus

Ensin löytyi W.G. Estelle, ja heti perään käynnistyi etsintä toisesta ponitammasta, jotta pikku-Stellalle löytyisi sopiva sydänystävä. Ruskamäen tiluksilla kun muut hevoset olivat, niin, hevosia — isoja, urheilullisia ratsuhevosia, joiden jalkojen korkuinen Stella oli. Tuntui hyvältä ajatukselta etsiä pienelle ponitamalle samaa kokoluokkaa oleva kaveri, ja kauan ei sitten tarvinnutkaan etsiä. Kaukaa kylläkin! Farhill Chantilly on nimittäin syntynyt Massachusettsin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sen isä kuitenkin on Josefinalle mitä tutuin poni; Prins kun asuu hänen omien vanhempiensa tallissa.

Stella ja Tilli ovat kumpainenkin mainioita poneja. Ne ovat kuin paita ja peppu. Tillissä on hitusen enemmän pontta kuin vuotta vanhemmassa kaverissaan, ja se onkin hienoisessa pomon asemassa. Itkettävän kaunis voikkoponi on kiltti ja luotettava, mutta myös aavistuksen itsepäinen. Jos Tilliä ei huvita, Tilli ei tee. Se on siitä kiva lastenponi, ettei se hätkähdä mistään pienestä ja turhanpäiväisestä, vaan suhtautuu sangen luottavaisesti ympäristöönsä ja ihmisiin ympärillään. Jännittävintä, mitä Tillin kanssa yleensä tapahtuu, on se kun poni havaitsee ruokaa ja päättää painella syömään riippumatta siitä, onko narua pitelevä ihminen samaa mieltä suunnasta.

Sukutiedot

Päiväkirja

Joululahjaostos itselle ja syntymättömälle vauvalle — kai ensimmäistä ponilöytöä, W.G. Estelleä, voisi pitää sellaisena. Mutta toinen poni on vähän vaikeampi perustella Rasmukselle, ja sitten taas ei kuitenkaan kovin vaikea.

"Poneilla pitää olla seuraa toisistaan", Josefina sanoo. "Stella saa Tillistä kivan pihattokaverin. Ei sen kanssa voi mitään isoa hevostakaan pikkuponipihattoon laittaa."
"Niin kai", Rasmus huokaisee tietäen, ettei tämä ole taisto, jonka hän voisi voittaa. Ja toisaalta... vauva syntyy pian ja vauvasta kasvaa lapsi ja lapsella on oltava poni, tietenkin, ja ponin – tai kaksi – voi tietysti ostaa myös etukäteen kasvamaan. Varsana walesinvuoristoponit maksavatkin vähemmän kuin valmiiksi koulutettuina lastenponeina, ja onhan heillä osaamista laitella ponit ratsastusvalmiuteen. Ne ovat kelpo iässä jo sitten kun esikoinen tulee kunnolla ratsastusikään, nuoremmista puhumattakaan — siis sikäli mikäli Rosengård Alsilat nyt aivan villiintyvät ja innostuvat useammankin lapsen hankkimaan. Rasmus hieraisee niskaansa epävarmana. Kun nyt selviäisi yhdestä ensin, oppisi sille isäksi.

Josefina on suloinen intoillessaan poneista, ja suloisia ovat ponitkin. Onhan Rasmus nähnyt niistä kuvia ja videoita, ja sukutaulut, ja suvut ovat laadukkaat kuten Josefinan valikoimilta poneilta voi odottaakin. Eikä Rasmus voi kiistää sitä, etteikö vaimon puheissa olisi järkeä: hyvähän se on, jos pikkuponeista on seuraa toisilleen. Hevoset tarvitsevat lajitoverin seuraa, ja Stella ja Tilli kuulostavat paremmalta matchilta keskenään kuin ensiksi ostettu Stella ja mikä tahansa heidän isoista, energiaa puhkuvista puoliverisistään. Morriksenkaan kaveriksi ponitammaa ei voi laittaa, ellei tahdo ryhtyä ponikasvattajaksi, eikä Morris tietysti ole heidän omansa. Se voi teoriassa muuttaa koska tahansa pois tallista. (Tavallaan Rasmus toivoo, että poni muuttaa pois tallista. Se on aika pahatapainen ja rasittava.)

"Onhan tämä nyt ehkä vähäsen hätiköityä", vaimo myöntää yhtäkkiä miedosti häpeileväisen oloisena. "Ostaa nyt poni lapselle, joka ei ole vielä syntynytkään, saati että tietäisi yhtään innostuuko se edes poneista!"
"Innostuu tietty", Rasmus vakuuttaa vuorenvarmana ja vakuuttaa: "Meidän geeneillä pidän muita vaihtoehtoja tosi epätodennäköisinä."

Loppujen lopuksi heidän kummankin elämän alkutaipaleen rakkaimmat muistot liittyvät poneihin, jotka ovat saatelleet heidät hevosharrastuksen alkuun. Siitä harrastuksesta onkin kehittynyt työ, ammatti ja koti. Sitä Rosengård Alsilat eivät sentään lapseltaan (lapsiltaan? lapseltaan? lapseltaan) odota, mutta ei kai siitä mitään haittaakaan ole, jos pihatossa kasvaa kaksi sievää pientä ponia.