Perustiedot

Nimi: Apricity
Rotu: Trakehner
Sukupuoli: Tamma
Syntynyt: 19.02.2012 (5v)
Säkäkorkeus: 168 cm
Väri: Rautias
Koulutus: Tavoite GP
Omistaja: VRL-05265
Kasvattaja: evm
VH17-021-0318 | #PKK2495

Kuvagalleria

Arvonimet

Finest 2018
KTK-II 2018*
* Lausunto päiväkirjassa

Kilpailukalenteri

Hevonen kilpailee porrastetuissa. Katso statistiikka.

Näyttelyt

Rakenneluokat
31.12.2017 tuom. Pölhö, EO-sert
16.01.2018 tuom. Odelie, EO-sert
27.01.2018 tuom. Viiru, EO-sert
14.02.2018 tuom. aksu, EO-sert
17.02.2018 tuom. aksu, EO-sert
20.02.2018 tuom. Anne, EO-sert

Muu kuva- ja EM-luokat
31.12.2017 EM rakennekuvasta, tuom. Anne, EM: tekniikka

Apricity

Finest, KTK-II

Apricity on kouluhevossukua. Se on miellyttämisenhaluinen ja pehmeä ratsastaa, mutta kilpahevosmaisesti herkkä ja isosti reagoiva. Tammalla on rutkasti eteenpäinpyrkimystä ja hienot kolme askellajia. Kotioloissa Apricitya kutsutaan Assiksi, tai sen hurjan kiltistä luonteesta johtuen mussukaksi. Assi on tosiaan tallissa kuin ihmisen mieli, vaikka se ulkona voikin tuijotella säikkymsivalmiudessa ympärilleen.

Assi loukkasi takajalkansa laskeutuessaan huonosti trailerista, ja niin sen kilpaura joutui toistaiseksi katkolle. Sen omistaja päätyi myymään lupaavan mutta valitettavan pitkälle sairaslomalle joutuneen nuoren kilpahevosensa päästäkseen itse nopeammin radoille uuden hevosen kanssa. Toistaiseksi Apricity parantelee vammaansa ja todennäköisesti sen paikka on siitoksessa ainakin parin varsan ajan, sillä tammalla on hienot sukulinjat, joita kannattaakin jatkaa. Ei kuitenkaan ole lainkaan poissuljettua, etteikö Assista vielä kuulla kilpakentillä: laadun puutteesta koulukenttien valloitus ei jää kiikastamaan.

Sukutiedot

i. Capricorn
evm | trak m 166cm
ii. Fairy Foe
evm | trak rt 170cm
iii. -
iie. -
ie. Coral
evm | trak m 165cm
iei. -
iee. -
e. Allegory
evm | trak vprn 169cm
ei. Pelegrino
evm | trak trt 168cm
eii. -
eie. -
ee. Ambiance
evm | trak vrn 167cm
eei. -
eee. -

Jälkeläiset

Astutettu orilla Banana Mania.

Päiväkirja ja valmennukset

Ostopäätös, 8. tammikuuta kirjoittanut omistaja

Mitä tehdä melkein sadalla miljoonalla eurolla? Siinäpä kysymys, johon Daniel ei ollut koskaan uskonut joutuvansa pohtimaan vastausta. Saihan ajatuksella leikitellä, mutta että se olisi ollut todellinen tilanne... ei. Ei sellaista tapahtunut.

Paitsi että niin vain tapahtui. Hänen elämänsä mullistui vuonna 2017, ja sekin taisi olla vähättelyä. Kuinka usein sitä meni naimisiin, sai kuulla tulevansa isäksi ja voitti Eurojackpotissa 93 miljoonaa saman vuoden aikana? Eikä se ollut unta. Totisinta totta se oli, ja hyvänen aika, millaisia tunneryöppyjä hän oli joutunut läpikäymään. He molemmat olivat, Lynn ja hän. Danielista kuitenkin tuntui, että vaimo ei ollut vielä päässyt raskausajatuksista miljonäärishokkiin, mutta kyllä Lynn perässä seuraisi. Sillä välin Daniel jo teki suunnitelmiaan rahojen varalle.

Eihän niin suurta summaa voinut käyttää pelkästään itsekkäisiin tarkoituksiin, mutta jotakin Daniel aikoi tehdä myös itselleen. Hän aikoi ostaa hevosia. Tamma tai pari, joilla voisi harrastella kasvattamista, ja yksi tai kaksi hyvää, nuorta kilpahevosta, jos siltä tuntuisi. Tammoista hän halusi aloittaa.

Hevosen omistamisen alkuvaiheet, 12. tammikuuta 2018 kirjoittanut omistaja

Daniel oli uuden hevosensa kanssa kuherruskuukausivaiheessa. Hänen suhteensa ostettuihin hevosiin tuntui noudattavan tuttua kaavaa:
1) Hän näki hevosen, kiinnostui siitä ja punnitsi asiaa tarkkaan. Tämä oli tietyllä tapaa epäilyn aikaa. Olisiko hevonen sitä, mitä hän tarvitsi?
2) Hullaantumisen vaihe. Tähän hypättiin usein nopeasti, jos pintapuolinen tarkastelu ei johtanut hylkäykseen. Hevonen oli pakko saada. Daniel osti sen mitä halusi.
3a) Innokas odottaminen. Kunpa ostotarkastus menisi läpi. Kunpa hevonen olisi sitä, mitä päällisin puolin lupaili.
3b) Paniikki ja katumus. Miksi ostin hevosen? Se on varmasti viallinen. Siitä syntyy varmasti kamalan huonoja varsoja. Se ei varmasti sovellu kouluradoille. Miksei kukaan muistuttanut, ettei omaan vaistoon kannata luottaa?
4) Kuherruskuukausi. Tietenkin omaan vaistoon kannatti luottaa! Hevonenhan on upea. Se on niin kaunis katsella, sen sukutaulun voisi kehystää kunniapaikalle ja ratsastus sujuu. (Paitsi Assin kohdalla, sehän on toipilas ja kuntoutettavana. Mutta sekin sujuu kuin vettä vaan. Vielä Assista kilparatsu taas tehdään.)
5) Arkiintuminen. Mieleen muistuu, että hevosten kanssa elo on työtä.

Viidennen kohdan jälkeen eri hevosten kanssa erkaannuttiin joko iloiseen, ailahtelevaan tai tuskaiseen arkeen. Assi-tamma oli vielä autuaan tietämätön siitä, mihin kastiin se kuuluisi. Kaikki merkit olivat kuitenkin hyvät. Mikäli kuntoutus sujuisi ilman ikäviä yllätyksiä, Assi tuottaisi varmasti omistajalleen varsin suurta iloa.

Kohti kantakirjaustilaisuutta, 21.02.2018 kirjoittanut omistaja

Bavarigniksen ja Assin kantakirjaustilaisuuteen oli viikko aikaa. Daniel oli nyt melko rauhallisin mielin, sillä Clarimonden kanssa kantakirjaustilaisuuden kulku oli tullut jo tutuksi. Ainoa asia, johon Daniel suhtautui epäilynsekaisella odotuksella, oli Paavon käytös paikan päällä. Karjas ja virtava ori oli todellinen show-mies, jonka läsnäolo ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kantakirjaustilaisuudesta oli tulossa melkoisen suuri: ilmoitettuja hevosia oli rutkasti enemmän kuin edelliskerralla. Se tarkoittaisi aikataulujen venymistä, eikä Paavo ollut mikään malttavaisin vartoja.

Assista ei tarvinnut olla huolissaan. Se käyttäytyisi kiltisti, ehkä korkeintaan hieman jännittäisi aluksi hälinää. Aluksi Daniel oli ollut epävarma siitä, kannattiko niin pitkään loukkaantumisen takia ratsastamatta pidettyä hevosta ilmoittaa kantakirjaukseen. Esiintyisikö se edukseen siinä lihaskunnossa, joka sillä olisi kuntoutuksen tässä vaiheessa? Mutta tammaa katsellessaan mies päätti, että huoli oli täysin turha. Kyse ei ollut kehonrakennuskilpailusta, ja Assi oli kuitenkin asiallisessa kunnossa ja hyvin huolehdittu.

Siispä oli aika laskea päiviä H-hetkeen.

PKK:n 78. KTK-tilaisuus, 28.02.2018 kirjoittanut omistaja

Ja niin koitti helmikuun viimeinen päivä. Daniel ja Inna lastasivat kantakirjaustilaisuuteen osallistuvat hevoset kyytiin ja matka kohti tuomiopäivää sai alkaa. Tunnelma oli iloisen odottava, vaikka Daniel vähän nurisikin Paavon kurinpitoasioista.
"Se on niin hieno, mutta sitten sen pitää aina ajatella molollaan. Menee kisasuorituksetkin puoliteholla sen takia", mies törähti.
"Voi sen ruunatakin", ehdotti kiusallaan Inna, joka tiesi kyllä, millaiset odotukset Danielilla oli orin suhteen nimenomaan orina.
"Ei helvetissä, miksi mä niin tekisin!" Innan pomo tokaisikin järkyttyneenä. Inna tirskahti tyytyväisenä aikaansaamaansa kauhistukseen.

Assi pääsi ensimmäisenä tuomareiden arvioitavaksi. Sen pisterivi riitti 72%:n lopputulokseen, ja niinpä tamma kantakirjattiin toisella palkinnolla. Tuomareiden lausunto kuului:
- Leimat erinomaiset. Sporttinen hyvä runko. Kuiva, kauniisti kaareutuva kaula. Seisoo takaa hajallaan. Tekniikassa mukavasti kontrastia. Kaunis hevonen.

Paavo oli pörheänä. Ryhdin puutteesta sitä ei ainakaan voinut syyttää. Arvostelussa se oli kuitenkin edukseen, ja 73,3%:n tuloksella se kirjattiin niin ikään II-palkinnolla.
- Erinomaiset leimat. Tasapainoinen ja eloisa. Hyvä kouluhevosen runko, lihaksikas. Kaula myös kuiva ja lihaksikas. Aavistuksen turvonneet etupolvet. Takajalkojen asento hieman epävarma. Kaunis väri ja taiteellinen tekniikka.

Daniel lueskeli tyytyväisenä Paavon arvostelua ja heilautti sitä sitten Innan nenän edessä.
"Vai että ruunaksi? Ei tuu kuuloonkaan."
"Jos sä niin sanot, pomo", Inna ketkuili.
"Sanonpa hyvinkin."

Se oli jurona pidetyn Daniel Susinevan mielestä hyvä päivä. Mies peräti hymyili.

Ulkoasu © M Layouts
Muu materiaali © Lynn (VRL-05265)
Tämä on virtuaalitalli | this is a sim-game stable | Virtuaalihevonen