Nimi:	Sinevan Brontide "Rontti"	Rekisterinumero:	VH18-031-0162 | PKK2667
Syntymäaika:	10.03.2018 (13v)	Kasvattaja:	Daniel Susineva (VRL-05265, @)
Rotu:	Suomalainen puoliverinen	Omistaja:	Daniel Susineva (VRL-05265, @)
Sukupuoli:	Ori	Käyttötarkoitus:	Kouluratsu, kilpailukäytössä
Säkäkorkeus & väri:	168cm, punarautias	Koulutustaso:	Grand Prix

Sinevan Brontide oli syntyessään aika roikale orivarsaksi. Vankka ja ryhdikäs varsa osoitti nopeasti rohkean ja voimakastahtoisen luonteensa. Se ei ole koskaan arastellut oikeastaan mitään, vaan irtaantunut sangen ennakkoluulottomasti emänsä rinnalta tutkimaan uusia asioita ja muodostamaan niistä mielipiteitä ja sittemmin suhtautunut kaikkiin uusiin koulutuskommervenkkeihin suurella itsevarmuudella. Rontti tehtiin ammattiratsastajan omaksi kilpahevoseksi, eikä yhdistelmää päätettäessä juuri kannettu huolta siitä, sopisiko varsa kenties harrastelijan käsiin. Rontti ei totisesti sovellu harrastelijan käsiin: sillä on isänsä ego ja ripaus emänsä herkkyyttä sekä rutkasti molemmilta perittyä omanarvontuntoa. Ehkä on oikein sanoa, että Daniel sai sitä mitä tilasi astuttaessaan omanarvontuntoisen Valine Almen Orien Orilla, Bavarigniksella. Jälkeläisestä tuli laadukas mutta lohikäärmemäinen kouluratsun. Rontti asuu yhä kasvattajansa hoivissa ja opettaa päivä päivältä ihmisilleen, kuinka Hänen Korkeuttaan kuuluu kohdella.

Saavutukset KTK-II 2018 Finest 2019 VIP MVA 2019 KRJ-II 2019 8+40+25+10+15 = 98

Ronttihan siitä sitten tuli, Brontidesta, eikä ihan turhaan. Orilla on omaa tahtoa ja lukuisia mielipiteitä kaikenlaisista asioista. Ihan yhtä karjas se ei ole kuin isänsä, mutta samaa lujuutta siinä silti on. Rontin elekielessä on jotakin arvokasta, kun se tarkkailee ympäristöään. Se ihan totta tarkkailee: tallissa liikkuvien ihmisten on melkein mahdotonta olla tuntematta orin tiivistä katsetta, ja sen korvat noteeraavat jokaisen ympäristön äänen. Valppaudestaan huolimatta Rontti ei ole lainkaan säikky. Se kai vain haluaa pysytellä tilanteen tasalla, mutta niin kauan kun missään ei näy verenhimoisia suurpetoja, Rontti pysyy hätkähtämättömästi omana itsevarmana itsenään. Ori on kohtalaisen helppohoitoinen, mutta omassa seurassaan parhaiten viihtyvä, ja varoittelee kyllä liiaksi lääppimään äityviä hoivaajia nurjalla naamalla.

Ronttia ei kuljetella paikasta toiseen pelkässä riimussa ja naru löysällä, sillä vaikka se tallissa hoidettaessa onkin asiallinen, se sähköistyy ulos ja etenkin vieraisiin paikkoihin siirryttäessä. Ryhdikäs, kaulansa korkealla kantava hevonen ei sentään retuuta taluttelijoitaan pitkin pihamaita miten sattuu huvittamaan, mutta parempi katsoa kuin katua. Krhm, onhan orin isäkin - valitettavasti - tunnettu siitä yhdestä tempauksesta, jonka seurauksena syntyi - onneksi edes hieno - vahinkovarsa. Sitä riskiä ei Rontin kanssa oteta.

Ratsuna Rontti on juuri sellainen kuin voi kuvitella kovatahtoisen mutta ammattimaisesti koulutetun sukuhevosen olevan. Sillä on hyvää svengiä liikkeissään, se osaa vaikeimmatkin tehtävät ja sitten joskus se nyt vaan vaatii houkuttelua ryhtyäkseen aitoon yhteistyöhön ratsastajan kanssa. Parhaimmillaan ja rennoimmillaan Rontti esittää vaivattomia kouluohjelmia, joissa sen työskentely on kellontarkkaa ja näyttää helpolta kuin popkornin syönti. Haastavimmillaan se on ahtaissa ja runsasratsukkoisissa verryttelytiloissa, joissa se saattaa käyttäytyä kireästi muiden hevosten rikkoessa sen omaa tilaa. Iän myötä on kuitenkin tainnut käydä joko niin, että sen pröystäilytarve on hieman vähentynyt, tai niin, että keskittymiskyky on parantunut, sillä vähitellen siitä on tullut tyynempi ja miellyttävämpi kisaratsu.

i. Bavarignis KRJ-II, YLA1 VIP MVA Fn, KTK-II PP-MVA, PKK-V fwb mrt 171cm VH-tunnus	ii. Baron evm | hann trt 173cm	iii. Bernhard evm | hann mrt 169cm
		iie. Ivorina evm | hann m 164cm
	ie. Mariquil evm | fwb trn 170cm	iei. Momento evm | fwb mrn 168cm
		iee. Marissa evm | fwb prt 168cm
e. Valine Alme KRJ-I, YLA2 PP MVA, PKK-V fwb rnvkko 167cm VH-tunnus	ei. Unknown Calypso evm | fwb rn 167cm	eii. Sieghild Radjah evm | holst m 166cm
		eie. Dolly Parton evm | dwb vrn 170cm
	ee. Blonde Bud evm | old vko 164cm	eei. Gold Seeker evm | old crem 167cm
		eee. Shady Teed evm | old tprt 168cm

Suvusta

Brontiden polveutuu Daniel Susinevan ensimmäisistä jalostushevosista. Bavarigniksesta alkava orilinja on tallin kruununjalokivi, ja sen on tarkoitus jatkua sukupolvesta toiseen niin kauan kuin tallin kasvatustoiminta jatkuu. Valine Alme ostettiin talliin jo varttuneena, kilpauransa päättäneenä tammana, ja siitä jäi Danielin omistukseen kaksi jälkeläistä.

Jälkeläiset

fwb-o. VIP MVA Fn Sinevan Bavardi KTK-II, e. Sinevan Clarinora fwb-t. Sienna KRN, e. Syrena RGE

KRJ

Hevonen on porrastetuissa tasolla 11. Tarkempi statistiikka. Tahti ja irtonaisuus: 3601.25 p. Kuuliaisuus ja luonne: 3086.27 p. KRJ: 6687.52p

SIM Dressage Masters 2019

KRJ:n alainen arvokilpailu Tapahtuman sivu | Kilpailukutsu Luokka: Masters Kür, Grand Prix Päivämäärä: 8.12.2019 Luokkatyyppi: Tuotos Tuomarit: Jassu L., Salma, Milja, Bella, Nikki

Tuomareiden kommentit "Erinomainen, persoonallinen suoritus, jossa liikkeen tuntua ja kekseliäisyyttä. Tyylikäs ja toimiva valinta. "Erilainen toteutus, mielenkiintoinen!" "Persoonallinen toteutus! Musiikkivalinnat onnistuneita ja siirtymät luontevia. Piirretyt luonnokset kruunasivat kokonaisuuden." "Hyvin erilainen tuotos muihin verrattuna. Musiikkivalinta oli sopiva lajiin katsottuna, mutta jotkin ajotiukset tuntuivat liian pitkiltä. Pidin erityisen paljon passage-osuuden sopivuudesta musiikin tempoon, ja kuunnellessa sai käyttää paljon mielikuvitusta."

PKK

22.06.2018 tuom. Anne, EO-sert 01.07.2018 tuom. Tiia, EO-sert 25.08.2018 tuom. Elisa, EO-sert 29.08.2018 tuom. Anne, EO-sert 30.09.2018 tuom. Tiia, EO-sert 15.10.2018, tuom. aksu, KTK-sert BIS5 20.04.2019, tuom. Anne, KTK-sert

Kantakirjauslausunto PKK:n 82. kantakirjaustilaisuus, 15. elokuuta 2018 18,5+19+17 = 72,7% KTK-II "- Ryhdikäs ja suorituskykyisen oloinen ori. Tasapainoinen runko, voimakas takaosa. Etujalkojen kiinnittyminen runkoon heikko. Kauniisti kaartuva, sopivan lihaksikas kaula. Eloisa ilme ja kuiva pää. - Kouluhevoselle tyypillinen runko, lihaksikas, jalka-asennot melko korrektit, etuvuohiset hivenen pystyt, hyvä syvä runko, pienehkö turpa ja sierain."

Aamun sarastaessa, 10.03.2018

Kirjoittanut omistaja
Valma oli suoriutunut varsomisestaan ammattilaisen ottein. Danielille se oli helpotus; kokemattomana kasvattajana hän oli nähnyt etukäteen painajaisia pieleen menevistä varsomisista ja menetetyistä varsoista. Niinpä hän oli kytännyt viimeiset yöt kameraa ja nukkunut hävyttömän vähän pelätessään, että joko Valma tai Assi alkaisi varsoa ja asiat menisivät kamalalla tavalla pieleen.

Suuren karsinan suojissa ruunivoikko emä otti honkkelin ja pitkäkoipisen pienen orivarsan hoitoonsa yhtä varmoin ottein kuin oli hoitanut koko varsomistapahtuman. Siinä ei ihmistä kaivattu, Daniel totesi. Valma mulkoili häntä sen näköisenä, ettei totisesti halunnut minkään häiritsevän sitä varsanhoitopuuhissa.

Koska rautiaalla orivarsalla ja sen emällä oli kaikki hyvin, Daniel vetäytyi syrjään. Teki mieli jäädä tuijottamaan varsaa, mutta mitä hyötyä siitä olisi ollut? Päivän työtkin piti hoitaa.

Aivan ensimmäisenä Daniel suuntasi Paavon luo. Sen treeniohjelmassa olisi ollut pitkä maastolenkki, mutta reitit olivat niin jäiset, että olisi parempi pitäytyä turvallisemmilla pohjilla. Isoa, irroittelevaa laukkaa maneesissa ja ehkä kavaletteja mielenvirkistykseksi, Daniel päätti harjatessaan maksanrautiaan selkää. Orilla ei ollut kaiketi aavistustakaan, että vain tovi sitten talliin oli syntynyt sen jälkeläinen.

Taitava - ja tietää sen, 8.12.2018

Edistyminen tapahtui valtavina harppauksina ja takapakit suurina, näyttävinä kuohahduksina. Sellaista oli elämä Rontin kanssa, ja Daniel toden totta piti hevosesta hirvittävän paljon. Oli mukavaa joutua keskittymään ratsastukseen täysillä.

Anmari Franssi sen sijaan inhosi hevosta. Usein niin ei käynyt, mutta toisinaan pomo pakotti Anmari-paran ratsastamaan Brontidella. Silloin oli ihan mukavaa, jos sai vain viedä hevosen maastoon. Isoegoinen ori ei pelännyt mitään; eihän se kehdannut. Sitten oli niitä päiviä, joina Daniel halusi väen väkisin ottaa hänet ikään kuin valmennettavakseen. Koska Daniel maksoi palkan, Anmarin täytyi suostua.

"Teillä ei suju, koska teidän molempien on niin pirun vaikea myöntää, jos ette osaa", Daniel lasketteli armottomasti.

Anmari mulkaisi työnantajaansa. Pahasti.

Nöyryys oli ehkä hevosurheilijan hyve. Virheistä oppi ja mitä enemmän osasi, sitä paremmin tajusi miten vähän osasi - ja mitä noita kaikkia typeriä sanontoja nyt oli. Anmari inhosi Rontin lisäsi kaikkia tuollaisia viisasteluja. Hän halusi osata heti. Lujalla tahdolla hän oli päässyt pitkälle, mutta Rontissa hän kohtasi pystysuoran seinän. Siinä missä Anmari halusi osata, hevonen luuli osaavansa.

Ja olihan se hieno, täytyi Anmarinkin myöntää. Mutta laadukkaat liikkeet ja korkea koulutustaso eivät vielä yksin tehneet hevosista miellyttäviä. Persoonienkin piti kohdata, ja mieluiten saumattomasti toisiaan vasten painuen eikä terävällä kolinalla ja ryskeellä, niin kuin Anmarin ja Rontin tapauksessa.

Suunnitelma, 16.08.2019

"Lähteekö Rontti?"
"Kyllä."
"Aijaa."
"Anmari, älä väitä että sun tulee sitä ikävä."
"No en kyllä voi sanoa. Se reilu tuhat kilometriä, tai mitä se nyt tekeekään, on ihan hyvä etäisyys mulle ja tolle luupäälle."

Daniel naurahti, vai oliko se tuhahdus? Ilottomasta miehestä oli vaikea sanoa. Vähän vakavahan se oli ollut aina, mutta aivan erityisesti viimeisen vuoden ajan. Sallittakoon se miehelle, jonka kymmenvuotinen parisuhde oli juuri päättynyt pitkään, hitaaseen, piinalliseen avioeroon.

Anmari tarkasteli Ronttia satuloivaa työnantajaansa. Naista ei juurikaan muiden ihmisten yksityiselämät kiinnostaneet, mutta kyllä hän teki havaintoja. Hän ei tarvinnut runsassanaisia avautumisia (luoja tietää että sellaiset puistattivat Anmaria aina ja kenen tahansa toimesta suoritettuina) nähdäkseen, että pomo oli aika kurjassa tilanteessa. Mieshän oli vanhentunut silmissä.

Daniel perusteli muuttoaan ulkomaille ammatillisilla syillä: olisi helpompi treenata, kun valmentaja olisi samassa tallissa, ja kisoja olisi enemmän tarjolla. Brontidekin pääsisi kehittymään ja loistamaan, kun Grand Prix -luokkia olisi tarjolla harva se viikonloppu. Siitä sitten vain valitsisi hevosen kalenteriin sopivimmat.

"Aiotko sä tarjota sitä jalostukseen?" Anmari kyseli; hevosasiat olivat kiinnostavampia kuin ihmisiin liittyvät.
"Kelpaisikohan se kenellekään. Suomalainen hevonen Saksan orimarkkinoilla."
"Miksi ei, jos se on riittävän hyvä. Onko Rontti susta sellainen?"
"En mä oikein osaa objektiivisesti arvioida omaa kasvattiani", Daniel murahti, ja se oli aika harvinaisen monisanainen keskustelu heidän kahden käymäksi.